Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

JAKKE: Mä olin soitellut skittaa huonosti jostain 7v. lähtien ja jotain 

 

kurkkupurkkibändejä oli. Mut sit -78 perustettiin Porttikielto, joka oli siis

 

mun eka punkbändi. Löytyi sopivat tyypit.

 

 Eihän me soittaa paljon osattu mutta into oli sitäkin suurempi.

 

 Tampereella oli punk-klubi, Safety Pins, jossa tuli

 

pyörittyä ja tutustuttua uusiin ihmisiin ja siellä me heitettiin

 

muistaakseni 2 keikkaa. Täällä (Tampere) oli muutenkin aika laaja ja aktiivinen

 

punkskene, eikä

 

vanhoja hippejäkään väheksytty (vähän naureskeltiin vaan) kun ne yritti olla

 

ajan tasalla. Diinit pystyttiin hoitaan melko hyvin joukkovoimalla, ei

 

suurempaa harmia.

 

 No sit noi vanhemmat tyypit, jotka väänsi esim. The

 

Nivelreumassa (70-luvun lopun Tre kulttilegenda) ja muissa, pyys mua

 

bassoon uuteen bändiin nimeltä Amiraali Nelson (kaljapullon etiketistä

 

otettu nimi) ja lähdin tietysti. Luvassa oli aikas paljon keikkaa Sensuurin,

 

Karanteenin, Kollaa kestään, Kohu63:n ym. kans. Me päästiin sit levyttään

 

Johanna-recordsin alamerkille kokoelma LP:lle "3vuotta myöhemmin"

 

yks biisi Laman ja kumppaneiden kera vuonna -80.

 

 Kevät 1980 muutti taas tilanteen. Mä bändin nuorimpana heitin pari tyyppiä bändistä ja vaihdoin

 

nimen. Se oli KAAOS.

 

Keväällä -80 aloitti siis Kaaos ja tarkotus ei ollut pelleillä. Nimivalinta oli

 

selvä, että kaikki tiesi että kyse on PUNK-bändistä, ei uudesta aallosta.

 

Eka kokoonpanossa oli pari vanhaa Amiraali Nelson-tyyppiä, mutta 80/81 vakiintui

 

täysin uusi kokoonpano: Pena-Jakke-Kake-Bansku-Timpa. '80 oli

 

tullut jo esi-hardcore ('79 kylläkin jo Crass oli ykkösvaikutin), joten

 

meidänkin biisit alkoi oleen sen ajan mittapuun mukaan ultra-fast. Herätimme

 

tietysti pahaa huomiota harvoilla keikoilla koska 98% ei ollut ennen kuullut

 

moista melua ja ulkonäkö oli keesi-niittirotsi-maiharit, eli näin vuosien

 

jälkeen se tuntuu surkuhupaisalta. Joutu keikoilta häipyyn tosi nopeasti,

 

ettei uuden aallon jengi pistäny turpaan. Ja vielä vittuiltiin niille koko

 

ajan lavalta.

 

 Kesällä '81 oltiin Riksussa tarkotuksena tehdä Idiootin (sillon

 

Säterin bändi) kanssa splitti EP, mutta se studio ei ollut studio. No

 

jouduttiin faittiin diinien kans.

 

 Syksyllä tehtiin sit split EP Cadgersin kans, eli

 

"Kytät on natsisikoja". Sen jälkeen tuli miehistön vaihdoksia ja mä vaihdoin

 

lopullisesti skitan huutoon. Siitä lähtien kokoonpanot vaihteli, levyjä

 

tehtiin mutta yhtään ei samalla kokoonpanolla ja keikkoja alkoi oleen ympäri

 

Suomea. Tampereella ei tehty yhtään skiniongelman takia.

 

 '84 käytiin Keski-Euroopassa, mä eksyin Köpiksessä enkä ollut sit lopuis mukana.

 

1985 oli pikapalverin paikka koska tuli kaikkea HC-metallia, speedcoree ja

 

muuta ja kukaan ei halunnut lähtee mukaan, joten eka Kaaos päätti

 

lopettaa joulukuussa 1985.

 

 Menikin sit 14 v. kun bändi laitettiin viideks vuodeks

 

uudelleen pystyyn ja tehtiin levyi, keikkoja ja mid-euro kiertue 2002.

 

Hajotin huhtikuus 2005 Tampereen Vastavirta-klubilla Kaaoksen lopullisesti. Saldona

 

oli joku sata keikkaa ja eri muodoissa kokoelmalevyt mukaan

 

lukien n. 70 levyä ja kasa bootleggeja.

 

Vittu hyviä muistoja noilta ajoilta on niin paljon. Mitähän muistas? Otetaan parit esimerkit: Oltiin

 

Pietarsaares punkfestareilla ja oli koko päivän tullut juotua soosia ym.

 

Kun sit piti mennä stagelle olin niin kännissä et jätkät (bändin) veti mua

 

turpaan lavalla. OK. Mä paikkasin sen Ämy-rockissa ollen täysin selvä

 

parin tuhannen ihmisen edessä. Ja Puntalarockissa '83 piti soittaa. Jätkät etsi

 

mua joka paikasta kunnes näki romahtaneen teltan ja jonkun maiharit

 

pilkotti sieltä. No siellähän mä olin nukkumas.

 

Black Flagin piti tulla Lepakolle ja me lämppärinä Rattuksen kans. Vietiin

 

ympäri Stadia keikkamainoksia joissa luki et "Näe Jakke selvinpäin". No niin

 

vaan kävi et korruptiosoosit meni piiloon ja olin elämäni kunnossa.

 

Onneks Black Flag peruutti.

 

 Olishan noita vaikka kuinka vitusti. Ja en mä nyt

 

aina ollut sooseissa, sanotaan et jotkut keikat meni vituiks mut yleisesti

 

ottaen ne hoidettiin himaan.

 

Vittumaisiakin muistoja löytyy. Lähinnä se että skinit (entisiä ns. punkkeja) alko rulaan

 

Tamperetta joten meidän oli pakko vetäytyä omiin mestoihin. Ajat oli sitä

 

että ne muotityypit joita oli vitusti häipy ja jäi vaan ne die-hard punkit

 

eikä meitä nyt niin hirveesti ollut ja sit noi skinit oli kaikki totaalisia

 

sekopäitä, että siinä oli vähän oma henkikin kyseessä. Joten se haittas elämistä kun

 

joutu tsiikaan koko ajan selän taakse et tuleeks skinijengi käymään

 

päälle. Sit vielä kytät oli vitun aktiivisia viemään putkaan, olit kännissä

 

tai ei, riitti kun vaan oli keesi-niitit.

 

Aika kultaa muistoja mutta olihan ne nastoja aikoja. Sillon oli nuorempi, tuli aina

 

jotain uutta, nykyisin aika tasapaksua ja laimeeta. Olihan ne sellasta

 

pioneeriaikaa et pedattiin vähän nykyisille nuorille juttua. Olihan sillon

 

ehkä toi soosi korostetummin mukana mutta kyllä se tuntuu vieläkin olevan.

 

Sillon oli ympäri Suomee ihan pikkumestois punkkeja ja meni minne vaan aina

 

oli frendejä ja yöpaikkaa. Olisko nyt sit niin, et jengiä on vähempi

 

mutta toi nuoriso on vähän enempi järjissään. En sano etteikö mekin oltu

 

100% tosissaan, mutta nykyisin tuntuu hauskuus kadonneen.

 

(Jakke postyymisti Parasta Lapsille -kirjan haastatteluista)


.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

©2018 Punk Tampere - suntuubi.com